suomenhevostamma Mörkövaaran Itkupusu
virtuaalihevonen / rakenne & pää © Cherie (CC BY-NC 2.0), muut © tallin omaisuutta
|
|
Kitkan hallitseminen ei onnistu lahjomalla.
Itkupusu löytyi mörkövaaralaisesta kasvattimyynnistä. Yritin moneen otteeseen hillitä itseni ja sanoa ”Ei, Siina, et osta enää hevosia,” kun Jalavasta siirreltiin jo hevosia Kahmoon. Hiiri kuitenkin aina eksyi Kitkan kohdalle, ja lopulta sitä oltiinkin naputtelemassa ostotarjousta miehekkeen vihaiset silmät niskaan porautuen. Osto oli aluksi vähän potku persuksille, kun varsa meille saapuessaan ei sitten osoittanut minkäänlaista kunnioitusta yrityksiimme opettaa se talon tavoille. Tamma vähät välitti (vaikka nenän edessä killuteltiinkin porkkanaa), ja lopulta luovutimme – nyt se on sellainen, kuin se on.
Lempinimensä mukaisesti Kitka aiheuttaa aina pieniä turhautumisen kipinöitä ja mutkia matkaan. Taluttaessa joutuu käyttämään narun päässä ketjua, jotta tamma edes jotenkin seuraisi oikeaan suuntaan, eikä sitä saa millään seisomaan paikallaan – varsinkaan kesällä. Kitka on hirveän perso ruualle, mutta se on samalla erittäin nirso. Tuore, vihreä ruoho voittaa kaiken – varsinkin jos nippuun eksyy voikukka ! – mutta mitkään heppanamit tai leivänkokkurat ei saa vettä sen kielelle. |
Kitka on siis erittäin vaikea lahjoa, mikä voisi tulla käteväksi useassa tilanteessa. Vaikka tammalla olisi edessään heinää yllin kyllin, saattaa se silti pyöriä karsinassa kuin hyrrä sille tuulelle sattuessaan. Hoitotoimenpiteisiin Kitka suhtautuu hyvin rennosti ja leppoisasti, eikä juuri kiinnitä hoitajaan mitään huomiota. Ei sitten mitään. Ei yhtikäs mitään huomiota kiinnitä rääkyvään hoitajaan, joka yrittää epätoivoisesti saada tammaa ruotuun ja siirtämään takapuoltaan edes senttimetrin verran. Kengittäjä saa myös olla repimässä nurkassa hiuksiaan savupilven tuprutessa päästä, kun tamma käy taas kerran hermoille.
Yllätys kyllä, Kitka muuttuu, kun sille isketään varusteet päälle ja lähdetään työntekoon. Tamma on kuuliainen, tosin ehkä hieman laiskahko, ratsastettavuus. Tämä ruunikko monitoimipeli osaa halutessaan tehdä hienoja koulukiemuroita, mutta yleensä sillä ei riitä kiinnostus. Ratsastaja saakin olla keksimässä jos monenmoista tehtävää pitääkseen Kitkan virkeänä ja reippaasti liikkeessä. Esteillä tamman mieli hieman virkistyy, sillä niissä nyt on sentään jotain jännittävää ! Pienemmät esteet ovat Kitkan mielestä tylsiä, mutta korkeuden noustessa tarpeeksi on se oikein reipas esteratsu. Harvoin tamma mitään kieltääkään tai lähtee käsistä, joten se on myös hyvä valinta ensikertaa hyppäävälle. Kitka on myös maastovarma, eikä reippaudestaan huolimatta lähde sooloilemaan, vaikka mukana olisi hieman innokkaampaa seuraa. |
Sukuselvitys
isä Ikurouta punarautias 154cm |
ii. Ikitalvi rautiaankimo 158cm |
iii. Iikkari |
iie. Talvikki | ie. Routarilla punarautias 155cm |
iei. Rouhi |
iee. Elorilla | ||
emä Pusuhippa ruunikko 156cm |
ei. Hippiteema tummanrautias 158cm |
eii. Kunkkutykki |
eie. Natiainen | ee. Pususade ruunikko 153cm |
eei. Tarramonsteri |
eee. Pokaalirohmu |
Palkintokaappi
20.08.2017 kantakirjaustilaisuus: 18 + 17 + 18 + 17 = 70p. / KTK-II
Päiväkirja ja valmennukset
15.06.2017 Mörkövaaran kasvattivalmennus, esteet
Kitka saapui tänään ensimmäistä kertaa valmennettavakseni Mörkövaaraan, eikä ainakaan tamma riemastunut kasvattajansa kohtaamisesta pitkästä aikaa. Tervehdin iloisesti ratsukkoa heidän saapuessa kentälle, johon Kitka vastasi minulle korvat luimien ja samalla valmennuksen toiselle hevoselle hampaita vilauttaen. Jahas, taitaa Kitka hieman olla kiukkuisella tuulella, tuumailin, samaan aikaan kun parivaljakko aloitti itsenäisesti lämmittelyn. Siina sai ratsastaa ratsullaan kaikki askellajit hyvin läpi ja taivutella sitä paljon volteilla, jonka jälkeen työskennellä hetken ravi- ja laukkapuomeilla. Puomeilla Kitka alkuun vähän kompuroi etujaloillaan, joten ratsastaja sai napakasti käyttää apuja, jotta tammakin alkoi keskittymään jalkoihinsa. Tämän myötä he saivat ottaa myös muutamat lämmittelyhypyt pienille pystyesteille, jotka ylittyivät vähän hitaassa temmossa, mutta muuten kohtuullisen hyvin.
Tänään valmennuksessa hypättiin paljon metrisiä yksittäisiä pystyjä kuin myös oksereita ja yhtä trippeliäkin, joiden lomassa tuli ylittää edelleen myös mainittuja ravi- ja laukkapuomeja. Kun ratsukko pelitti kutakuinkin hyvin yhteen, hevonen oli ratsastajansa apujen varassa ja Siina hyvin hereillä selässä, saivat he aloittaa radan suorittamisen. Ensimmäisille pystyille tultaessa Kitka hieman jarrutteli lähestymisissä, eikä se laukka muutoinkaan päätä huimannut, joten reippautta, reippautta! Pyysin ratsastajaa ratsastamaan hevostaan eteen oikein napakalla pohkeella ja ponnistuspaikoissa napauttamaan pohkeilla kylkiin sen verran topakasti, että tamma hyppäsi esteelle voimakkaasti, käyttäen samalla hyvin takajalkojaan. Muutaman kerran napakat avunannot toivat odotettua tulosta, Kitkan edetessä kolmannelle esteelle jo huomattavasti paremmassa tahdissa. Ponnistuspaikat tamma osasi itse melko kivasti arvioida, tarvittaessa Siina kyllä lyhensi tai pidensi ratsunsa viimeistä laukka-askelta niin, että hyvä kohta löytyi. Näin ollen metristen pystyjen kanssa ei liiemmin ongelmia syntynyt ja kylläpä suoritukset oikeastaan paranivat toistojen kautta suoraan silmissä. Oksereille tultaessa Kitkaa selvästi jännitti vähän enemmän ja se haki vähän epävarmemmin ponnistuspaikkaa, mutta sepäs ottikin sellaisia loikkia niille, että ilmavaraa oli varmasti lähemmäs 20cm! Siina sai kehua ratsuaan vuolaasti näiden upeiden hyppyjen jälkeen, josta suunnattiinkin hieman haastavammalle nousevalle trippelille. Ensimmäisellä kerralla Kitka lähestyi kyseistä estettä korvat pystyssä innokkaan näköisenä, vetäen silti viime metrillä esteen ohitse, jolloin ratsastajakin meinasi tulla selästä alas. Siina reagoi onneksi tilanteeseen hyvin, hän ratsasti ison voltin ja yritti esteelle uudestaan, nyt paremmin valmistautuneena ja huomattavasti jämäkämmällä otteella. Jälleen Kitka vähän epäröi ja pisti hieman ratsastajan apuja vastaan, mutta uskaltautui kuin uskaltautuikin esteen ylitse - ja jälleen aivan järjettömällä pompulla. Kun tuo este saatiin kerran ylitettyä puhtaasti ilman, että se söi hevosta, ylittyi se heti seuraavalla kerralla jo huomattavasti jouhevammin.
Reilun tunnin ajan treenasimme esteitä ristiin ja rastiin, kunnes lähdimme lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Loppuverkan ratsukko sai suorittaa melko kevyessä temmossa, sillä tunnin aikana tuli melko paljon laukattua, eikä hevosen askellus ollut siten enää kovin kevyttä. Näin ollen Siina taivutteli hetken aikaa tammaansa käynnissä ja ollessaan tyytyväinen sen liikkeeseen, tuli hän selästä alas loppukäyntien ajaksi kera vuolaiden kiitosten. Alun vähän tahmeiden hyppyjen jälkeen paransi Kitka loppua kohden huomattavasti suorituksiaan, eikä sen upeat hypyt jättänyt kyllä ketään valmennusta seurannutta kylmäksi. Pieniä virheitä siellä täällä sattui, kuten se trippelille kieltäytyminen, mutta ratsastajakaan ei lannistunut näistä vaan motivoitui pyytämään ratsultaan vain enemmän ja enemmän. Tämän parivaljakon osalta todella onnistunut valmennus ja tunnin aikana nähtyihin suorituksiin passaa kyllä olla tyytyväinen.
26.12.2017 Mörkövaaran kasvattivalmennus, koulu
Mörkövaarassa järjestettiin joulukuisena tapaninpäivänä kouluvalmennus tallin kasvateille. Mukana oli peräti yhdeksän ratsukkoa, jonka vuoksi valmennus pidettiin tallin suuressa maneesissa, joka oli jaettu kahteen osaan. Vaikka vähän ahdasta olikin, hyvällä joulumielellä mahtuivat kaikki ratsukot työstämään tehtäviä rauhassa omaan tahtiin. Alkuverkat jokainen sai suorittaa itsenäisesti, käyden huolellisesti läpi kaikki askellajit ja tehden paljon taivutteluja. Kun hevoset näyttivät kutakuinkin olevan avuilla ja ne liikkuivat rennosti eteen, lähdimme suorittamaan päivän tehtäviä. Aloitimme suurilla keskiympyröillä, tehden myötä- ja vasta-asetuksia sekä lisäyksiä käynnissä ja harjoitusravissa. Tämä tehtävä onnistui molemmin puolin oikein sujuvasti, eikä suurempia hankaluuksia ilmennyt. Jatkoimme harjoitusravissa uraa pitkin, aloittaen tekemään keskihalkaisijalta raviväistöjä vuorotellen molempiin suuntiin. Lisäksi ratsukot saivat tehdä pitkillä sivuilla pysähdysharjoituksia suoraan ravista, mikäli he joutuivat odottamaan vuoroaan. Viimeisenä tehtävänä oli laukkasiirtymiset, joiden aikana maneesissa kävi melkoinen ruljanssi. Jokainen pitkä sivu laukattiin pyörivässä ja oikein tahdikkaassa laukassa, lyhyet sivut puolestaan mentiin harjoitusravissa, joskin tehden vielä joka toiseen päätyyn laukkavoltit. Osalla ratsukoista laukkatehtävä sujui moitteitta, osa taas kaipasi enemmän apuja, mutta hyvin siitäkin härdellistä selvittiin. Laukkatehtävän jälkeen jokainen ratsukko sai rueta suorittamaan vielä omaan tahtiin ravissa loppuverkkaa.
***
Lean ja Kitkan alku oli vähän tahmean oloinen, alkuverkassa hevonen painoi jonkin verran kuolaimelle ja liikkui todella verkkaisesti eteen. Ratsastaja joutui tekemään huolellista työtä selässä, käyttämään reippaasti apuja ja ajaa hevosta vahvasti eteen, jotta siitä vähitellen alkoi saamaan jotain irti. Ympyrätyöskentely oli vielä vähän pientä hakemista, kivasti Lea sai jo Kitkan ravaamaan eteen, mutta tilaisuuden tullen tamma hidasti takaisin käyntiin. Toistojen myötä ja hevosen koko ajan vain enemmän ja enemmän lämmetessä alkoivat lisäykset näyttää jo suurinpiirtein halutulta, joihin valmentaja oli tyytyväinen. Päästessämme väistöjen pariin oli Kitka jo alkuun nähden kuin eri hevonen, se asteli korvat pystyssä eteenpäin ja väisti Lean avuista reippaasti ristiin. Väistöissä tosin ratsastajan tuli kiinnittää huomiota siihen, että Kitka myös ravasi eteenpäin, eikä vain väistänyt jyrkästi sivuun. Muut ratsukot huomioiden väistöihin meni aika paljon aikaa, jolloin tammasta alkoi jo hieman paistaa ulospäin tylsistyneisyys, jolloin se alkoi taas vängätä apuja vastaan. Pääsimme onneksi piakoin jatkamaan eteenpäin ja siirtymään laukkatehtävän pariin. Ensimmäiset laukannostot olivat Lean ja Kitkan osalta vähän niin ja näin, Kitka siirtyi useasti ensin raviin ja vasta kiitoravin kautta suostui nostamaan laukan. Pyysin Leaa huomioimaan pidätteet paremmin, eli tammalle joutui antamaan oikein vahvan ja pitkän pidätteen, jonka päälle napakka laukkapohje - ja sillä kertaahan se laukka nousi suorilta. Hidastukset harjoitusraviin puolestaan sujuivat oikein sulavasti, niissä ei millään kertaa ongelmaa ollut. Muutaman onnistuneen laukkapätkän jälkeen ratsukon yhteistyö näytti superhyvältä, joten onnistuneeseen suoritukseen pääsimme lopettelemaan.
Kitka saapui tänään ensimmäistä kertaa valmennettavakseni Mörkövaaraan, eikä ainakaan tamma riemastunut kasvattajansa kohtaamisesta pitkästä aikaa. Tervehdin iloisesti ratsukkoa heidän saapuessa kentälle, johon Kitka vastasi minulle korvat luimien ja samalla valmennuksen toiselle hevoselle hampaita vilauttaen. Jahas, taitaa Kitka hieman olla kiukkuisella tuulella, tuumailin, samaan aikaan kun parivaljakko aloitti itsenäisesti lämmittelyn. Siina sai ratsastaa ratsullaan kaikki askellajit hyvin läpi ja taivutella sitä paljon volteilla, jonka jälkeen työskennellä hetken ravi- ja laukkapuomeilla. Puomeilla Kitka alkuun vähän kompuroi etujaloillaan, joten ratsastaja sai napakasti käyttää apuja, jotta tammakin alkoi keskittymään jalkoihinsa. Tämän myötä he saivat ottaa myös muutamat lämmittelyhypyt pienille pystyesteille, jotka ylittyivät vähän hitaassa temmossa, mutta muuten kohtuullisen hyvin.
Tänään valmennuksessa hypättiin paljon metrisiä yksittäisiä pystyjä kuin myös oksereita ja yhtä trippeliäkin, joiden lomassa tuli ylittää edelleen myös mainittuja ravi- ja laukkapuomeja. Kun ratsukko pelitti kutakuinkin hyvin yhteen, hevonen oli ratsastajansa apujen varassa ja Siina hyvin hereillä selässä, saivat he aloittaa radan suorittamisen. Ensimmäisille pystyille tultaessa Kitka hieman jarrutteli lähestymisissä, eikä se laukka muutoinkaan päätä huimannut, joten reippautta, reippautta! Pyysin ratsastajaa ratsastamaan hevostaan eteen oikein napakalla pohkeella ja ponnistuspaikoissa napauttamaan pohkeilla kylkiin sen verran topakasti, että tamma hyppäsi esteelle voimakkaasti, käyttäen samalla hyvin takajalkojaan. Muutaman kerran napakat avunannot toivat odotettua tulosta, Kitkan edetessä kolmannelle esteelle jo huomattavasti paremmassa tahdissa. Ponnistuspaikat tamma osasi itse melko kivasti arvioida, tarvittaessa Siina kyllä lyhensi tai pidensi ratsunsa viimeistä laukka-askelta niin, että hyvä kohta löytyi. Näin ollen metristen pystyjen kanssa ei liiemmin ongelmia syntynyt ja kylläpä suoritukset oikeastaan paranivat toistojen kautta suoraan silmissä. Oksereille tultaessa Kitkaa selvästi jännitti vähän enemmän ja se haki vähän epävarmemmin ponnistuspaikkaa, mutta sepäs ottikin sellaisia loikkia niille, että ilmavaraa oli varmasti lähemmäs 20cm! Siina sai kehua ratsuaan vuolaasti näiden upeiden hyppyjen jälkeen, josta suunnattiinkin hieman haastavammalle nousevalle trippelille. Ensimmäisellä kerralla Kitka lähestyi kyseistä estettä korvat pystyssä innokkaan näköisenä, vetäen silti viime metrillä esteen ohitse, jolloin ratsastajakin meinasi tulla selästä alas. Siina reagoi onneksi tilanteeseen hyvin, hän ratsasti ison voltin ja yritti esteelle uudestaan, nyt paremmin valmistautuneena ja huomattavasti jämäkämmällä otteella. Jälleen Kitka vähän epäröi ja pisti hieman ratsastajan apuja vastaan, mutta uskaltautui kuin uskaltautuikin esteen ylitse - ja jälleen aivan järjettömällä pompulla. Kun tuo este saatiin kerran ylitettyä puhtaasti ilman, että se söi hevosta, ylittyi se heti seuraavalla kerralla jo huomattavasti jouhevammin.
Reilun tunnin ajan treenasimme esteitä ristiin ja rastiin, kunnes lähdimme lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Loppuverkan ratsukko sai suorittaa melko kevyessä temmossa, sillä tunnin aikana tuli melko paljon laukattua, eikä hevosen askellus ollut siten enää kovin kevyttä. Näin ollen Siina taivutteli hetken aikaa tammaansa käynnissä ja ollessaan tyytyväinen sen liikkeeseen, tuli hän selästä alas loppukäyntien ajaksi kera vuolaiden kiitosten. Alun vähän tahmeiden hyppyjen jälkeen paransi Kitka loppua kohden huomattavasti suorituksiaan, eikä sen upeat hypyt jättänyt kyllä ketään valmennusta seurannutta kylmäksi. Pieniä virheitä siellä täällä sattui, kuten se trippelille kieltäytyminen, mutta ratsastajakaan ei lannistunut näistä vaan motivoitui pyytämään ratsultaan vain enemmän ja enemmän. Tämän parivaljakon osalta todella onnistunut valmennus ja tunnin aikana nähtyihin suorituksiin passaa kyllä olla tyytyväinen.
26.12.2017 Mörkövaaran kasvattivalmennus, koulu
Mörkövaarassa järjestettiin joulukuisena tapaninpäivänä kouluvalmennus tallin kasvateille. Mukana oli peräti yhdeksän ratsukkoa, jonka vuoksi valmennus pidettiin tallin suuressa maneesissa, joka oli jaettu kahteen osaan. Vaikka vähän ahdasta olikin, hyvällä joulumielellä mahtuivat kaikki ratsukot työstämään tehtäviä rauhassa omaan tahtiin. Alkuverkat jokainen sai suorittaa itsenäisesti, käyden huolellisesti läpi kaikki askellajit ja tehden paljon taivutteluja. Kun hevoset näyttivät kutakuinkin olevan avuilla ja ne liikkuivat rennosti eteen, lähdimme suorittamaan päivän tehtäviä. Aloitimme suurilla keskiympyröillä, tehden myötä- ja vasta-asetuksia sekä lisäyksiä käynnissä ja harjoitusravissa. Tämä tehtävä onnistui molemmin puolin oikein sujuvasti, eikä suurempia hankaluuksia ilmennyt. Jatkoimme harjoitusravissa uraa pitkin, aloittaen tekemään keskihalkaisijalta raviväistöjä vuorotellen molempiin suuntiin. Lisäksi ratsukot saivat tehdä pitkillä sivuilla pysähdysharjoituksia suoraan ravista, mikäli he joutuivat odottamaan vuoroaan. Viimeisenä tehtävänä oli laukkasiirtymiset, joiden aikana maneesissa kävi melkoinen ruljanssi. Jokainen pitkä sivu laukattiin pyörivässä ja oikein tahdikkaassa laukassa, lyhyet sivut puolestaan mentiin harjoitusravissa, joskin tehden vielä joka toiseen päätyyn laukkavoltit. Osalla ratsukoista laukkatehtävä sujui moitteitta, osa taas kaipasi enemmän apuja, mutta hyvin siitäkin härdellistä selvittiin. Laukkatehtävän jälkeen jokainen ratsukko sai rueta suorittamaan vielä omaan tahtiin ravissa loppuverkkaa.
***
Lean ja Kitkan alku oli vähän tahmean oloinen, alkuverkassa hevonen painoi jonkin verran kuolaimelle ja liikkui todella verkkaisesti eteen. Ratsastaja joutui tekemään huolellista työtä selässä, käyttämään reippaasti apuja ja ajaa hevosta vahvasti eteen, jotta siitä vähitellen alkoi saamaan jotain irti. Ympyrätyöskentely oli vielä vähän pientä hakemista, kivasti Lea sai jo Kitkan ravaamaan eteen, mutta tilaisuuden tullen tamma hidasti takaisin käyntiin. Toistojen myötä ja hevosen koko ajan vain enemmän ja enemmän lämmetessä alkoivat lisäykset näyttää jo suurinpiirtein halutulta, joihin valmentaja oli tyytyväinen. Päästessämme väistöjen pariin oli Kitka jo alkuun nähden kuin eri hevonen, se asteli korvat pystyssä eteenpäin ja väisti Lean avuista reippaasti ristiin. Väistöissä tosin ratsastajan tuli kiinnittää huomiota siihen, että Kitka myös ravasi eteenpäin, eikä vain väistänyt jyrkästi sivuun. Muut ratsukot huomioiden väistöihin meni aika paljon aikaa, jolloin tammasta alkoi jo hieman paistaa ulospäin tylsistyneisyys, jolloin se alkoi taas vängätä apuja vastaan. Pääsimme onneksi piakoin jatkamaan eteenpäin ja siirtymään laukkatehtävän pariin. Ensimmäiset laukannostot olivat Lean ja Kitkan osalta vähän niin ja näin, Kitka siirtyi useasti ensin raviin ja vasta kiitoravin kautta suostui nostamaan laukan. Pyysin Leaa huomioimaan pidätteet paremmin, eli tammalle joutui antamaan oikein vahvan ja pitkän pidätteen, jonka päälle napakka laukkapohje - ja sillä kertaahan se laukka nousi suorilta. Hidastukset harjoitusraviin puolestaan sujuivat oikein sulavasti, niissä ei millään kertaa ongelmaa ollut. Muutaman onnistuneen laukkapätkän jälkeen ratsukon yhteistyö näytti superhyvältä, joten onnistuneeseen suoritukseen pääsimme lopettelemaan.